Puutarhaunelmia

Minähän olen oikeen viimesen päälle viherpeukalo, noooot. Meillä on tällä hetkellä yksiainoa kasvi kotona, Ikkän traakkipuu. Eilen oli aivan kamala kaaos/hillumispäivä, koeta siinä sitten pakata. Päätin että kuhan Ikkä tulee töistä tää mamma ottaa hatkat. Tissittelin kuitenkin Hillan unille ennen hatkoja.

Äitin ja isin luona on aina hiljaista. Saa rauhassa jutella ja touhuta. Pyörittiin äipän kanssa sen puutarhassa ja pähkäiltiin mitähän kukkasia sitä vois muuttaa meidän mukana. Ehtona oli helppohoitoisuus ja monivuotisuus.

Siinä uudessa talossa pääoven edessä on sellanen pieni kukkapenkki, jonka meinasin laittaa uusiksi. Olihan siinä kukkia, mutta minuun makuun liian montaa eri lajia ja väriä. Se on sellanen pyöreä tai ovaali, en tarkkaan muista. Enivei, siihen reunoille tulis moniväristä kuunliljaa, keskelle sitten korkeampia. Ainakin haluaisin ukonhattua, helminukkajäkkärää ja sit sellasta sinistä, kaunista kukkaa joka kukkii nyt elokuussa. Äitikään ei muistanu sen nimeä. Värit olis sit se kirjavalehtinen kuunlilja, lehdissä on valkoista, ukonhattu ja se toinen on sinisiä ja helminukkajäkkärä on valkoinen. Krookuksia olis kiva istutella pitkin pihaa, mutta niille saattaa käydä köpelösti, kun muksut ravaa ympäri pihaa. Niiden laittoa pitää siis vielä tuumailla.

Kun asuin joskus aikoinaan Vuorelassa rivitalossa, istutin yksi syksy siihen pihaan pari sataa krookusta. Meinas usko loppua kesken niiden sipulien kanssa, mutta keväällä, kun lumet suli, se sitkeys palkittiin. Piha oli todella kaunis ja täynnään krookuksia.

Pakkaus jatkuu ja puutarhaunelmiakin on välillä kiva pähkäillä