24. heinäkuuta 2010

Kuvia kuvia

No niin, löytyihän ne.




Meidän makkari ennen. Näissä kuvissa ei ole edes vielä seinät maalattu.




Ja samainen huone nykyisessä kuosissaan, Aten huoneena. Ne verhot tosiaan vielä puuttuu ja äippä kerkes kasata rojua jo lapsen pöydälle. Noi rojut menee meidän makkarin kaappiin oottamaan parempaa huomista. Verhoiksi tulee samat verhot kuin Atella oli aikaisemminkin.







Aten huone ennen. Tuo parvisängynhirvitys hävitettiin jo aikaisemmin ja sen paikalla oli kirjoituspöytä ja tuossa ikkunan alla oli runkopatjasänky.






Ja samainen huone nyt, Linnean valtakuntana. Tuo ylimmän kuvan seinä maalataan vaaleanpunaiseksi ja alimman kuvan katos odottaa edelleen reikää katossa.





Pienten poikien huone ennen maalia tai oikeestaan ennen minkään näköstä visioo.






Ja tilanne nyt. Tästä on hyvä jatkaa.

23. heinäkuuta 2010

Joutavalla jottain pientä

Kun tätä hommaa tuntuu muutenkin olevan liian vähän, niin päätinpä räjäyttää koko huushollin.
Atte muutti meidän makkariin. Leluja karsittiin jonkin verran, huonehan ei ole suuren suuri. Vielä pitäisi jostain löytää mieleinen monitoimisänky. Poika on itse tyytyväinen pieneen makkariin. Nyt Linnea ei pääse sinne sotkemaan kaikkea, kun leluja on vähemmän. Ja ainakin nyt kesällä aika kuluu pääasiassa ulkona. Huoneesta puuttuu enää verhot.
Linnea muutti Aten huoneeseen. Huone on meidän huushollin suurin ja nyt kaikki prinsessa ja kotishärpäkkeet sopii loistavasti. Ja tarkoitushan olisi että JOS meille tulisi vielä yksi prinsessa huone olisi myös hänelle. Huoneesta puuttuu vaaleanpunainen seinä, pitäis pakkeloida ja maalata. Sängyn päältä prinsessakatos, ei voinu porata, ku Veetu nukkuu. Seinältä hylly ja parit keijusiivet. Pähkäilen vielä kuinka toteutan perhoset seinille, mahdollisuuksiahan on joko ostaa valmiit tarrat tai tehä ne ite, tahi sitten tehä sabluunat ja tuputella maalilla. Pitää pähkäillä.
Me muutettiin Linnean huoneeseen. Meiltä puuttuu sänky, patja on kyllä lattialla. Nyt pitäis vaan päättää tuleeko meille Ikean Malm (160 vai 180 leveä?) vaiko Askon Kioto..... Ja kun uudet patjatkin pittäis hommata.... Sit pitäis maalata se vaaleanpunainen seinä,ööööö..... ruskeaks varmaankin? Verhoista nyt ei oo pienintäkään visioo. Eli meidän huoneessa on iso patja lattialla, myyntiin menevä tietokonepöytä keskellä lattiaa ja asentamaton kotiteatterisysteemi ja telkkari. Huippu hyvällä mallilla siis =) =)

Pienten poikien huoneeseen löytyi viimeinkin ne verhot, siis niiden MariAlta ostamieni pimennysverhojen kaveriks. Ikkä ei ollu niistä verhoista ihan samaa mieltä, mutta tällä kertaa sen mielipiteellä ei ole sitten pienintäkään arvoa. Kuhan saan Veetun tuolta ylös niin pääsen pesemään ikkunat ja asentamaan uudet verhot.

Oikein mukavaa loppuviikkoa ja viikonloppua kaikille!!

21. heinäkuuta 2010

Ai ai

On ollu tää päivitystahti ihan luvattoman huonoa nyt kesällä. Mutta ei tässä koneella vaan kerkee istua ja sit jos olis sellanen hetki että kerkiis, nukun.

Myö ollaan uitu, uitu ja vielä kerran uitu.



Tuossa meidän puistossa ei niillä helteillä voinu olla. Joonaksen ja Emmin täällä ollessa Atte laajensi reviiriään ja hommattiin sille oma kännykkä. Nyt poikaa ei paljon kotosalla näykkään. Uusia kavereita on tullut paljon ja heti aamusta pittää päästä touhuamaan. Toisaalta hirveetä kauheeta, kun nyt se ensimmäinen ottaa eroa äidin helmoihin, nyyh. Mutta ihanaa ja hienoa että löytyy rohkeutta ja intoa olla oma itsensä yksinään.

Linnea toipui loistavasti. Muistaa kyllä keikkumisen ja muistaa muistuttaa myös muita ettei saa keikkua mattotelineellä. Nyt neitokainenkin on päässyt uimaan ennen helteiden loppumista.



Täällä ei oo enää huh hellettä, vaan jo ihan siedettävää olla. Pahoinvointi tosin ei hellittänyt helteiden mukana, mutta enpä sitä kyllä odottanutkaan. Masukki voi hyvin ja eka ultrassa laskettuaika siirtyikin viikolla. Nyt odotellaan 15.2.2011. asti. Aten, Linnean ja Aatun raskauksissa oli vain tuo ensimmäinen ultra, Veetun aikaan meillä Kuopiossakin ruettiin tarjoamaan rakenneultraa puolenvälin tienoilla, nyt neuvola ja ultrat pääsivät yllättämään täysin. Tämän raskauden aikana pääsen ultraan 3 kertaa ja ihan kuuluvat normaaliseurantaan. Ensimmäinen siis oli jo ja seuraava on varhaisrakenneultra viikolla 12, meillä se on elokuun alussa, ja sitten vielä se normi rakenneultra puolenvälin tienoilla. Vaikka vannoin etten hommaa masukille mitään ennen rakenneultraa ja sukupuolen selviämistä, niin eihän se tietenkään pitänyt. =) Suwi tuolta Kultapojujen blogista siivosi kaappeja ja pitihän sitä jotain pientä meillekkin ottaa.

Muuten tämä arki on tätä samaa, ulkoilua, päikkäreitä, etovaa olotilaa, väsymystä, ihania ystäviä.... Ikkä tekee pitkiä vuoroja, joten käy oikeastaan vaan kotosalla nukkumassa. Viime yökin meni töissä, joten tänään myö suunnataan heti aamusta tapaamaan ihania ystäviä.

Sain muuten uuden kännykän ja Ikkä tyhjensi vanhasta kuvat koneelle, joten tässä teillekkin joitakin otoksia.







13. heinäkuuta 2010

Huh hellettä

Kuumaa, kuumaa....

Meillä asutaan pääasiassa järvessä ja lähilammessa. Koneella ei vaan kykene olemaan, taitaa olla meidän huushollin kuumin paikka. Eka neuvola käyty, nyt oliskin tällä viikolla vielä labra ja eka ultra. Alet olen jättänyt muille, ei oo tarvetta millekkään. Sijoitin nekin rahat Aten puhelimeen. Eihän Atella ole ikää kuin vasta vajaa 6, mutta kun kaverit ovat tuolla talon toisessa päässä. Ja vaikka minulla kova ääni onkin ei se ihan sinne asti kanna. Nyt meillä on sitten harjoiteltu soittamista ja vastaamista. Mummo ja ukki ovat saaneet pari kolme puhelua päivässä, ihan muuten vaan =)

Nyt kutsuu ranta ja mansikat. Muistakaa juoda ja naattikee helteistä.

6. heinäkuuta 2010

Kuvia ja toipumista

Kiitokset kaikille kommentoineille. Linnea toipuu nopeasti ja tikit ovat kovilla. Neitokaisella alkaa vauhti olla taas normaalissa, joten pittää keksiä kaiken maaliman temppuja, ettei tikit ratkee.

Tässäpä parit kuvat juhannukselta ja muutamia muitakin kesäisiä otoksia.


Majailua parvekkeella.











Käytiin eväs/jätskiretkellä Kuopion Matkustaja satamassa. Puisto on Ravintola Vanhan Sataman takana.








Uimareissu ennen Linnean onnettomuutta. Sorsia on tosi paljon tuossa meidän lähimmällä rannalla ja kaiken lisäksi mahdottoman kesyjä. Sorsia onkin käyty syöttämässä useaan otteeseen.

Kiitokset ihanan Suwin Kultapojujen blogista. Linnean paikallaan pitäminen on nyt hiukan helpompaa. Tytöt jäivät oikein mielellään parvekkeelle leikkimään poikien lähtiessä puistoon.











Joka tytön unelma, barbien kesämökki kattoterassilla ja pihalla. Osa kalusteista kuului taloon mukaan ja osa on jo Linnealla aikaisemmin olleita aarteita. Talon saa näppärästi taiteltua itsensä sisään ja kätevä salkku on helppo ottaa mukaan vaikka kaverin luokse. Kyllä nyt passaa neitokaisen toipua. Vielä olisi vajaa viikko uintikieltoa ja vajaa 2 viikkoa saunomiskieltoa. Onneksi haavat eivät enää kovinkaan kirvele, joten suihkussa käynti ja suihkuttelu ei ole enää kauhean taistelun takana.

Nyt jatkamaan auringosta ja helteestä naatiskelua.

3. heinäkuuta 2010

Pieni pakollinen tauko

Kiitokset kommenteistanne, kaikista niistä. =)
Meillä sovittiin Ikkän kanssa että tänne hommataan omat vaatteet, onpahan yksi stressi vähemmän.

Ja siihen taukoon. Linnea putosi eilen illalla mattotelineeltä ja loukkasi itsensä melkoisen pahasti. Viime yönä neitokainen ommeltiin anestesiassa ja nyt toivutaan osastolla. Kotiutumista odotellaan mahdollisesti huomenna. Kotihoitoon päästään vasta kun katetri on mahdollista poistaa. Osastolla menee kipulääkityksen lisäksi antibiootit. Mummo on ollut Linnean kanssa sairaalassa päivän ja minä kotona muun sakin kanssa, Ikkä töissä. Ikkä tuli juuri, joten pakkaan evästä ja varusteita kassiin ja suuntaan Kysille.

Aurinkoista viikonlopun jatkoa kaikille!!!

1. heinäkuuta 2010

Äitiydestä ja puolikkaasta äitiydestä

Ajattelinpa kirjoittaa vastaukset ja pohdinnat anonyymeille nyt ihan tätä kautta. Olen koko äitipuoli ja äitiurani ajan huomannut sellaisen seikan, että äitiys on pyhää. Toista äitiä ei missään nimessä saa arvostella, ainakaan omalla nimellä ja naamalla. Ja jos arvostelijana on vielä se hirveä kauhea äitipuoli, niin eihän se silloin voi pitää paikkaansa. Onhan se äitipuoli aina kaiken pahan alku ja juuri, mustasukkainenkin vielä....

Jos äitipuolena kantaa vastuuta toisen äidin lapsista ja koettaa kasvattaa heistä kunnon kansalaisia, on itse äärimmäisen arvostelun kohteena. Biologiset äidithän eivät koskaan voi olla väärässä. Lapsilla ei koskaan ole päällään epäasiallisia vaatteita, he eivät koskaan voi olla nälissään, he eivät koskaan käyttäydy kuin apinalauma. Ja jos näistä asioista joutuu sanomaan biologisille äideille saa pelkästään kylmää vettä niskaansa. Vaikka asiat olisivatkin epäkohtina tiedossa esim. kouluissa, sillä ei ole mitään merkitystä biologisille äideille. Biologisilla äideillä on oikeutena käyttäytyä miten heitä huvittaa, miettimättä hetkeäkään onko se heidän lastensa edun mukaista ja kuka sellaisesta lapsellisuudesta eniten kärsii. Toki on paljon biologisia äitejä sekä äitipuolia jotka kykenevät tulemaan toimeen keskenään, kuten kaksi aikuista ihmistä joilla on samat edut valvottavinaan. Sitten joukkoon mahtuu täysin lapsellisia ihmisiä, joiden kanssa yhteistyö on täysin mahdotonta.
Kukaan ei koskaan mieti uusperheiden tapauksissa sitä biologisen äidin mielentilaa. Onko hän kenties mustasukkainen entisestä puolisostaan, onko hän katkeroitunut erosta, onko hän oikeasti kykenevä huolehtimaan lapsista. Nämä pienet seikat yleensä kaadetaan vain sen äitipuolen roolia hoitavan niskaan. Perhe ja äitiys on pyhää, uusperheissä on siis pakko olla jotain vialla.

Olen nyt saanut oman parisuhteeni ja äitipuolen roolin aikana tarpeeksi paskaa niskaan, joten astia vuotaa jo yli. Pääni hajoaa jollen saa purkaa sitä vitutuksen määrää johonkin. Myönnän kyllä että netti ei ehkä ole se paras vaihtoehto, eikä se aikuismaisin paikka purkaa paineitaan. Mutta ajatelkaapa hyvät anonyymit asiaa myös toiselta kantilta. Kuinka moni äitipuoli tai äiti tätäkin saattaa lukea, joka kenties on saanut oman astiansa jo täyteen, mutta luulee olevansa asian kanssa yksin. Kenties joku saa tästä itselleen lisää voimia jaksaa sen kaiken paskan keskellä ja jospa jokainen joka leikkii valtataistelua omien lastensa kustannuksella, tuntisi sydämessään edes pienen piston. Ei, emme me äitipuolet ole pahoja. Olemme ihan tavallisia äitejä, jotka koettavat omien lastensa lisäksi kasvattaa myös teidän lapsianne. Siitä tehtävästä vain tulee sata kertaa hankalampaa, jos yhteistyö ei pelaa ja sitä äitipuolta pidetään pahana.