Uusi pihapiiri

Nyt on paperit kirjotettu, pähkäilty rempan- ja muuton ajankohtia sekä suunniteltu ite remppaa. Tapettia ja maalia seiniin, maalia melkein kaikkiin kattoihin, maalilla koko kuisti valkoiseksi.... Ensi kesälle tulee pihaan uusi aita joen varteen, roskalava ja armotonta siivousta navetassa ja aitassa, uusi katto navettaan.... Pihalle joutuu näyttämään aika radikaalisti äitin ja isin kättä.... Nyt sit pitäis alkaa valkkaamaan niitä tapetteja. Miten maalimassa voi olla näin hitosti erilaisia tapetteja? Maalit on helppo valita, valkoista, valkoista ja vielä vähän lissää valkoista. Tässä teidän iloksi parit ulkokuvat

Muutoksia elämänvirtaan

Täällä päässä hiljaiselo senkun jatkuu. Normielämä imee mehut täysin ja päivitys tahti on sen mukainen. Elämä ei mene aina niinkuin sen on suunnitellut... Tänne kun muutettiin, piti täällä asua useampi vuosi, toisinpa kävi. Kun käytiin katsomassa taloa, kyseltiin kyläkoulun kohtaloa ja sen pysyvyyttä. Ei mitään ongelmia, totesi vuokranantaja. Keväällä alkoi koululaiset puhua että koulu tulee loppumaan 2015. Nyt ilmeisesti on kuitenkin niin että koulu tullaan lopettamaan jo syksyllä 2013. Että se siitä sitten. Mainittakoon nyt erikseen että vuokranantajamme toimii kaupungin päättävissä elimissä ja näin ollen uskottavuus putosi nolliin. Jos ja kun koulu loppuu, loppuu samalla päiväkoti, kauppa, posti, vanhusten ruokapalvelu, osa terveydenhuollon palveluista ym.... Vuokra nousi syksyllä melko huikeeksi ja vuokranantajalta asiaa kyseltyämme tuli ilmi että vuokra on hänen mielestään halpa ja vuokra tulee nousemaan vielä kahtena seuraavanakin syksynä. Vuokrankorotus perusteet tosin häviävät koulun lopettamisen myötä, mut sehän nyt ei tahtia haittaa. Pistin vähän asioita järjestykseen ja nyt on uusi osoite tiedossa. Heippa vaan Kuopio, tää akka laumoineen nostaa kytkintä. Uusi kotimme on vuodenvaihteen jälkeen Kiuruvedellä. Muutamme maalaistaloon ja pihapiiristä löytyy navettaa, aittaa.... Koulu ei kylältä tule loppumaan. Katellaan miten remontin ja muuton jälkeen saa päivityksiä aikaiseksi. Elossa kuitenkin ollaan =)

Eläintarha

Kun kerran vettä sataa ja hiomapaperi on finaalissa, päätin kerrankin olla pidempään koneella ja tehdä pyydetyn postauksen meitin eläintarhasta.

Meidän perheen ensimmäinen lemmikki, Suomenajokoira uros Vekku.

Vekku

Vekku sai hyvinkin pian kaverin itselleen, kun Pirttiniemen Hilu kotiutui meille. Hilukin Suomenajokoirien aatelista sukua.

Hilu

Muutettiin maaseuvulle ja Linnea olisi halunnut ponin. Sain kuitenkin neitokaisen pään pyörrettyä hippasen pienemmän elikon kannalle ja näin meille muutti ensimmäinen kisuli, Tepi.

Tepsuli

Tepillä oli vähän aikaa kisukaveri Mikki. Mikki ei vain koskaan sopeutunut elämään sisällä, joten Mikki pääsi kissojen taivaaseen. Rauha hänen sielulleen.

Ja iloista perhetapahtumaa ootellessa...

...peruutuksen vuoksi meille saapui ensimmäinen noutaja Jytky. Jytky on puoliksi labradorinnoutaja ja puoliksi kultainennoutaja.

Jytky

Iloisen perhetapahtuman johdosta meillä vilisti 8 ajokoiraa lisää. Kaikki pennut saivat uudet kodit. Yksi pennuista meni meidän ystäväperheeseen ja koiruus käykin meillä kyläilemässä.

Välillä pitää ottaa rennosti.

Rauhasalmen Eva on kolmas ajokoiramme. Eva on nyt treenannut jänöshommia ja sille ollaan alettu etsiä uutta kotia.

Akvaario kokoa 320 litraa hankittiin tässä välissä. Siihen on nyt tehty niin paljon muutoksia ettei kuvaaja ole enää pysyny perässä.

Pienin akvaario on 90 litraa. Se joutuu nyt tyhjennykseen jotta saan tehtyä vähän sisustusjuttuja ja putsauksen jälkeen akvaario laitetaan taas toimintaan, mutta se mitä kaloja sinne laitetaan ei vielä ole tiedossa.

Sithän meillä on tää Tempo. Nimensä veroinen toveri ei juurikaan malta olla aloillaan. Tempo on Amerikanvesispanieli. Luontainen metsästäjä. Tempon kanssa mennään ensi keväänä ja syksynä koehommiin ja tuon koiran taidoilla odotellaan sieltä rintamalta myös menestystä. Tempohan tuli meille keväällä vain hoitoon, mutta nyt syksyllä varmistui että koiruus jää meille pysyvästi.

Koetettiin yks päivä saaha kuva koko laumasta, ei ihan vielä onnistu täydellisesti =)

Koiralauman keskellä vähän yksinäinen Tepi sai kaverikseen tyttökisu Faunan.

Fauna

Ravustuskauden alettua piti ihan uteliasuutta kokeilla miten se jokirapu elelisi altaassa. Hyvinhän nuo parisenkymmentä rapua tuolla elelee, akvaariolla kokoa 350 litraa. Tepi on löytänyt uuden lempparipaikan rapualtaalta.

Jokirapu =) Vetästäänpä sitten tähän loppuun pieni kertaus ja yhteenveto, eli 5 koiraa, 2 kissaa ja 3 akvaariota.

Enhän minä mittään kerkii

Kaikki blogit on jääny lukematta saati että olisi omaansa päivittäny. Kevään koettaessa mulle iski se puutarhahulluus, no syksyn koettaessa iski mustikkapöhö ja sienestys ja vatut ja puolukat ja ravut jajajaja.... Pakastin on täynnä jo mustikoista ja mansikoista, vattuja nyt ei tänä vuonna juurikaan näyttäs tulevan, ovat ihan matosia. Puolukat ei oo vielä kypsiä, onneks. Sienistä oon saanu pakkaseen jonniin verran kanttarelleja, muita en oo vielä ees katellu. Tänä syksynä aloitettiin Ikkän kanssa uusi, yhteinen harrastus ja ollaan soudeltu iltaa aamua rapumertoja pitkin järveä. Saalistakin on tullu.

Onpa noita rapusia tullu sen verran että muutamat yksilöt muutti akvaarioon asti. Käytiin männä viikolla viemässä rapuja appiukollekkin ja valittelin anopille etten taida enää päästä marjaan, ku pakastin on täynnä. Ihana anoppi pelasti tilanteen ja saadaan lahjaksi 120 litranen arkkupakastin. Ihan huippua, nyt pääsen sit vielä vähän mustikkaan ja puolukkaan ja sieneen ja kohta alkaa metästyskausikin. Perjantaina se pauke alkaa ensin kyyhkyillä, sit kohta piäsöö poksauttelemaan sorsia sit mehtäkanalintuja ja sit jänöksiä. Aaaaahhhhh..... Minulla on totuuden hetket syyskuun alussa ku menen sinne metästäjäkurssille ja siitä tutkintoon. Suahan tiiä piäsöökö sitä itekkin vielä jänöksiä poksauttelemaan ennen joulua =) Niin siis siitähän minun piti kertoo, ku en ole ollut koskaan mikään puutarhaimmeinen ja marjaan menoa olen inhonnut koko pienen ikäni. Olen alkanut päivä päivältä muistuttaa omaa äitiäni enemmän ja enemmän, ensin puutarhahulluus ja nyt mustikkapöhö. Oli oikeesti uskomaton tunne kun tajusi nauttivansa mustikan keruusta ja tuli ihan tuska päästä mehtään takasin. Parhaana päivänä piti illasta vielä vaille kaheksan pökästä mehtään hakemaan sankollinen mustikkaa. Hullu mikä hullu! On tässä ollu vähän muitakin kiiruita, ku pelkät marjat ja ravut. Ystävälläni oli pahemman puoleinen aviokriisi melkein koko kesän ja hän vietti pitkiäkin aikoja meillä lepuuttamassa aivoja. Onneksi noista irtiotoista oli apua ja ystäväni avioliitto näyttää pelastumisen merkkejä ja elämä alkaa hymyillä. Ja toisaalta meidän ystävyyssuhteemme sai uusia syvyyksiä ja vivahteita. Ihana omistaa maaliman parhaita ystäviä. Uusia käänteitä elämässä saatiin myöskin aikaiseksi. Alkukesästä "hoitolapseksi" tullut Tempo jää meille pysyvästi. Tempo töppösen kanssa aletaan tosissaan reenata näyttelyihin ja metästyshommiin. Kasvattajan kanssa oli jo puhetta tavoitella kaksoisvalion titteliä. Suahan tiiä minkälaisiin seikkailuihin sitä vielä sen koiruuvven osalta päästään. Ja jottei meitin lauma vain missään nimessä kävisi pieneksi, Hilla sai oman kisulin.

Saanko esitellä, Fauna

Tässä tappotuomion sai väärässä paikassa ollut vessapaperirulla Viikonloppuna on luvassa Aten ja Linnean synttäribileet ja siihenhän se sitten loppuu kesäloma. Meillä koulut alkaa maanantaina ja tänä vuonna sitä onkin sitten taksia oottamassa kolme koululaista. Linnea aloittaa eskan, nyyhkis niiskis. Ja minun oma pieni Veetu vepetti aloittaa torstaina kerhon, nyyhkis niiskis. Minen ala ku nuo lapset kasvaa niin kauheen äkkiä.... Nyt lähen halimaan ja pusimaan noita pieniä muruja, ne kun ei kuulemma enää ensi viikolla ole pieniä, ku ne on eskassa ja kerhossa. Sillon ollaan jo isoja

Lomailua

Ollaan olla öllötelty, lapset on reissunnu kavereillaan ja mummoloissa. On telttailtu ja kalasteltu. Uitu. Tyttöhömppäilty. Heitetty kesälomareissu

Kaatosateesta keskellä yötä evakuoidut telttailijat

Maaliman paras kalakaveri

Käytiin tyttöjen kanssa serkkuni luona kynsistudiossa. Mamma sai kynsiin helmiäisvaaleanpunaista ja hopeaglitteriä

Linnealla turkoosia, sateenkaariglitteriä ja hopeatimankeja

Emmillä violettia, hopeaglitteriä ja hopeatimankeja. Kynnet on tehty ihan oikealla kynsistudio periaatteella ja nuo geelilakkakynnet kesti meidän menossa mukana reilun viikon.

Tien päällä, määränpäänä Vantaa

Kuvassa taustalla oleva linja-auto oli meidän majapaikka. Auto on nimittäin matkailuautoksi rakennettu. Ja tuo punainen taustailija on meitin reissun mahdollistanut leppäkerttu.

Miäränpiässä

Yksi päivä vietettiin Lintsillä. Muksut kiersi laitteissa koko rahan edestä

Kotiinpaluu päivänä käytiin vielä ihmettelemässä eläimiä Korkeasaaressa

Siskolikka, lasten tuplakummi kävi ilahduttamassa läsnäolollaan meillä. Tässä ollaan piilosta ja koiratkin on apuna etsimässä. Muitakin kummeja on kyläillyt tänä kesänä.

Pienet prinsessat. Pieni prinsessa on ollut yksi kesän parhaista vieraista ja hänen seurastaan saamme nauttia taas ensi viikolla.

Juhannus

Juhannus män että heilahti. Juhlittiin sitä kera 5 aikuisen ja 9 lapsen. Hauskoo oli. Kerkeshän sitä kaiken näköstä pientä sattua ja tapahtua. Tässä esimerkiksi puolisen kiloa kaakaota ilmestyi meitin makkariin. Syyllisen kaakaojalan ja käden jälkiä seurattiin ulko-ovelle. Pian Ikkä toi ulkoa melko varman syyllisen Syötiin niin että navat poksahteli ja saunottiin Isojen akkaloihen vasta kokoa aikuinen ja pienten akkojen vasta kokoa 2kk-1v Hermot männöö tämän systeemin kanssa. Tekstit ja kuvat on miten sattuu. Enpä jaksa repiä ressiä, vaan lähen ottamaan aarinkoo.

Sisustus tuunailuja

Lupasin tämän postauksen ystävälleni jo viikonlopuks, mutta enhän minä mittään joutanu. Olen puuhaillut pienten prokkisten parissa alkukesän aurinkoiset päivät. Tämä tuolin hirvitys löytyi sieltä kuolinpesästä, joka anopin kanssa päästiin tyhjäämään. Anoppi hieman epäili minun mielenterveyttä, kun nostin tuon kammotuksen peräkärriin. Tuolille piti näyttää vähän kuumailmapuhallinta, hiomakonetta ja maalisutia. Minunhan piti tuunailla se meillä lainassa ollut sänky, jonka kuva löytyy täältä Tuli kuitenkin todettua että lasten huoneessa, joka ei nyt ole järin suuri, ei toimi tuollainen alta esiin vedettävä varasänky ratkaisu. Huone kun ei koskaan ole siisti ja se siivoaminen, no, on mitä on.... Päädyin sitten kuitenkin siihen alkuperäiseen kerrossänky ajatukseen ja löysin vihdoin tuunauskukkarolle sopivan sängyn. Ennen kuvaa ei ole, koskapa toin sängyn osina kotiin enkä viitsinyt yhden kuvan takia kasata ja taas purkaa sänkyä. Jokainen kuitenkin osaa kuvitella sängyn sellaisena kellastuneen männyn värisenä.... Hiomakoneelle töitä ja kuultovalkoista lakkaa pintaan. Eihän tuosta nyt ihan viimesen päälle tasanen tullu, mutta saa luvan kelvata. Yläsängyn päiväpeitto Ikealta, osa sänkyjen tyynyistä on jo ollut meillä ennen ja nuo tähtityynyt ostin ystävältä. Alasängyn päiväpeitto on se sama joka Linnealla on aina ollut, mutta nyt vaan käännettynä. Olipa hyvä olla kaukaa viisas silloin kun sen päiväpeiton tein. Sain ystävältä, siltä samaiselta josta tyynyt tuli, kaksi valkoista lipastoa. Toisen, isomman, lykkäsin tyttöjen vaatehuoneeseen ja tämä toinen sai sipaisun uutta maalia. Tuo maali on samaa kuin tuolin kammotuksessa ja nimeltään "leivos". Eikäpä tietenkään pienintäkään prinsessaa sovi unohtaa. Hilla sai uuden päiväpeiton, Ikealta. Tyttöjen huoneen verhotanko on ollut mallia rihveli, joten uusi on ollut hankintalistalla jo pitkään. Onneksi on Ikea. Tuon tangon saa yli 3 metriä pitkäksi, jos tarve vaatii. Ja pitihän sitä nyt nupitkin olla tangossa, sattui vielä lähes identtistä sävyä sen "leivos"maalin kanssa. Tyttöjen huone saattaisi olla nyt valmis. Olen kyllä miettinyt josko näyttäisin noille pöytä/lipaston vetimille vähän maalisutia. Jäi nimittäin vielä ihan vähän sitä maalia. Sit tuonne on tulossa Emmille oma tuoli, se saanee vihreän pinnan.... Ja uusi matto tulee ensi talven aikana, mittojen mukaan ja osa kuteistakin olisi jo olemassa. Se alkuperäinen matto suunnitelma meni kuteiden osalta uusiksi, kun sain paremmin huoneen sävyihin sopivaa kudetta. Tuli tuolta aikaisemman postauksen linkistä mieleen ettei poikien vaatehuoneen säilytysratkaisut toimineetkaan, kuin hetken. Räjäytin vaatehuoneen uudelleen ja siirtelin vähän kamoja paikasta toiseen. Nyt vaatehuone odottaa että herkiän köyhtymästä ja pääsen vähän pyörähtämään Ikealla. Jos saan sen joskus valmiiksi laitan postausta tulemaan. Edit. Tuo tyttöjen huoneen verhokangas, josta mummo verhot ompeli, on Ikealta, ostettu jo reilu vuosi sitten Puijonlaaksoon. Vieläkin näyttäis tuota kangasta löytyvän Ikealta.