Reitti pohdintaa ja muita mukavuuksia

Oon tän alkuviikon kärvistelly silmätulehuksessa. Maanantaiaamuna Ikkällä levis silmät,ku kampesin hiukan sumein silmin makkarista. Kysy vaan,ett ootko kahtonu ihtees peilistä. No missähän vaiheessa olisin kerenny peilin etteen,jos justiin kampesin ihteni ylös sängystä? Olipa kyllä melkonen näky,hiukset sotkussa ja silmät ku punasilmäkanilla. Enpä sitten kehannu kylille lähtee,vaikka niin olinkin suunnitellu. Vein ja hain vaan isommat kerhosta.

Ikkän työpäivä oli maanantaina piiiiitkä. Ja varsin kiva varmaan herätä vaille kaks yöllä ja lähtee takasin. Onneks sain ite vaan kääntää kylkee ja jatkaa unia. Veetu tosin herätti kolmen maissa ja uudelleen kuudelta,mut niitä ei lasketa.

Eilinen menikin kuluttaessa kontaktimuovia. Muovitin Afrikan Tähden rahat ja pelinappulat. Kestää isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.
Olen kontaktimuovin suurkuluttaja,meille ostetaankin kerralla aina se iiiiso rulla muovia. Tuhoan sen tosin alta aikayksikön.
Naureskelin joskus meidän muorille,kun se oli joskus aikoinaan muovittanut kaikki meidän pelit ja kirjat ja ,no, kaiken.
Jokunen vuosi sitten se iski. Istuin meidän silloisen kodin ruokailuhuoneessa ja muovitin kaikessa rauhassa poikien Hirviö-kortteja. Olin aivan kuin oma äitini!!!! KÄÄÄÄk!!!!!! Nyt meillä sitten on pari laatikollista hienoja Hirviöitä ja kaikki pelit on kauniisti kääräisty muoveihin. Kirjat pitäis kanssa laittaa... Ne tosin joutui laatikossa lelukaapin ylähyllylle,Aatu kun lukee kirjat melkoisen perusteellisesti.



Tänään oli alkuperäinen suunnitelma lähtee ystävän luo. No ei oikeen tän silmätulehuksen kanssa ja sielläkin yks muksuista kippeenä. Sitten aattelin,ett nytpä myö mennään tohon uuteen perhekerhoon,jossa ei ollakkaan vielä kertaakaan käyty. Katoin netistä,ett nyt olis laskiaismäkeä tiedossa.
Rupesin miettimään asiaa uudelleen... Pitäis siis ottaa mukaan vähintään kaks Stigaa ja yhet vaunut. Pärjättäis tää reissu ihan ykkösillä,jos Aatu istuis Stigassa, Atte vetäis toista ja Linneahan vois sit varuiks ottaa pulkan. Tässä hommassa olis nyt vaan yksi mutta.
Eilen ystävällinen talkkari kävi vetäsemässä lumet kokonaan poikkeen meidän pihasta. Oikeen sellasella hienolla,isolla traktorilla.


Matkaa tonne kadun varteen,jossa ehkä olis lunta tulee parisen sataa metriä. Meidän talo on piiiitkä ja asutaan tietysti ihan siellä toisessa päässä.


Tää nyt tarkoittais sitä,ett Aatun pittäis kävellä ja Stigat pittäis kantaa ja vaunutkin pittäis jonkun vielä työntää. Tai sit voitais ottaa tuplat... Mut kukas ne Stigat sit kantaa?
Toinen reitti olis tietty tuosta suoraan alas ja kävelytielle,mut tuota kinttupolkua ei pääse vaunuilla.


Eli pittäis ensin viedä isommat lapset alas ja ne Stigat,sit kiertää tuplien kanssa tuolta toisen talon edestä ja kävelytietä puiston ohi....
Onneks katoin tässä vaiheessa pohdiskelua mitähän mahtaa näyttää mittari.... -20 astetta ratkas sit senkin ongelman. Eipä tarvinnu lähtee pihalle tänäänkään.

Voi kilinkelli oikeesti näitä pakkasia. Rupeaa jo siihen malliin kypsyttämään,ett kohta poksahtaa... Näillä kavereilla poksahtaa kohta kanssa =)




Tää toveri puolestaan ottaa kohtuu rennosti,nakuilun merkeissä...



Keittiön siivous ja ruuanlaitto olis ohjelmassa seuraavana. Isommat patistin jo huoneiden siivoukseen,sillä ruuan jälkeen katellaan mitä aarteita nämä korit pitävät sisällään.