Kätilönä

Eilen oli vakaa aikomus pestä pyykkiä, ainakin 4 koneellista. Vaan ei menny taaskaan niinku olin suunnitellu.
Vein Hilppanaisen ulkotarhaan aamusella, tarkoituksena hiukan jaloitella, syödä ja käydä tarpeilla. Sepä akka vaan ei syönykkään. Pökäs suorilta koppiin ja laitto sisustuksen uusiks. Joutu tekemään tosissaan töitä että sai koiran takasin sisälle. Siinäpä sitten istuskeltiin pentuaitauksessa ja Hilu järjesteli vähän väliä pyyhkeitä ja peittoja uuteen uskoon. Sit alko armoton ralli pihalle ja sisälle. Käytiin sit puolen tunnin sisällä 7 kertaa ulkona. Eihän sieltä enää viimesillä kerroilla tullu ku pieruja.

Sitpä sitä taas istuskeltiin sylikkäin aitauksessa, Hilu nuoleskeli minun käsiä ja alko olla melkosen levoton täti. Jonkun tovin päästä se kimpos seisaalteen, köyristi selän ja pullautti ensimmäisen pennun puoliks pihalle. Kampesin koiran kylelleen ja ensimmäinen pentu syntyi klo 13.34. Hilu nuoleskeli pennun puhtaaks ja pyöri ku väkkärä. Koetin saaha pienen ukon tissiin vaan eihän siitä mitään tullu. Hilu alko ramppaamaan pentuaitauksen ja meidän makkarin väliä. Nuoleskeli pentua ja jemmas sitä viltin sissään ja sit pyrki pihalle. Käytiin pihalla ja akka pökäs ulkotarhaan ja sisustamaan vaihteeks koppia. Vein koiran takasin sisälle ja onneks Ikkä kerkis töistään jo avuks. Yhteisvoimin saatiin Hilppa kylelleen ja pieni Sisu-poika sai tissiä. Siinäpä sitten köllöteltiin kylittäin, minä rauhoitellen Hilua, Hilppanen tissitellen ensimmäistä vauvaansa. Kolme tuntia kesti tätä onnea ja sit alkoi taas tapahtua. Toinen pienokainen, Siru, syntyi 16.36 ja heti perään 16.46 Sulo. Näiden pentujen kohdalla tissittely jo onnistui ilman ylimääräistä sählinkiä. Kilu syntyi 17.05 melkoisen kiljunnan säestyksellä, siitäpä pentu saikin nimensä. On edelleen pentueen kova äänisin kaveri.
Sohvi neiti syntyi 17.45 ja Piki neitokainen 19.28. Näiden neitokaisten välillä kokeilin masua ja tunsin ja näin Pikin liikkeet, muita tovereita ei enää tuntunut joten oltiin sitä mieltä että se olisi sitten viimeinen elikkä ultrankin mukaan kuuden pentue. Siivoiltiin pentuaitaus, vaihettiin kuivat peitot alle ja otettiin likaiset pyyhkeet pois.
Mäni siinä sitten tovi ja Hilu ponnisti jälkeiset pihalle. Kuvattiin pentuetta ja helliteltiin Hilua hyvästä työstä. Pari minuuttia jälkeisten tultua Hilu vaan ponnistaa edelleen. Ja niinhän siinä kävi että Jumi-poika syntyi 20.13. Jumi sai nimen ollessaan viimeinen ja liekkö ollu ukkeli hiukan jumissa =) Olipa hyvä että olin jemmannu varavarapyyhkeitä jälkeisille.
Tämän jälkeen aloin tehä ruokaa, olinhan istuskellut ja pötkötellyt pentuaitauksessa jo yhestä asti. Eväät uuniin ja sit tupakille. Soittelin kaverille, että sieltähän se vaan Jumikin vielä pullahti pihalle ja ystäväni oli sitä mieltä ettei sieltä enää voi ketään tulla, elossa ainakaan. Jälkisupistelua tosin voi vielä esiintyä. Ruuanlaiton lomassa istuskelin Ikkän ja Hilun kaverina aitauksessa ja Hilu ponnisti. Kerkesin just sanoa Ikkälle että tää oli sit varmaan se jälkisuppari, ku Hilu ponnisti uudelleen ja peräpää pullistui ja vielä yksi ponnistus. Sepä ei ollutkaan mikään jälkisuppari saati kuollu pentu vaan oikein elinvoimainen tytönpallero ja kello oli 21.25. Eniten pentueesta valkoista saanut pentu, sai nimen Lumi. Koirienpyyhkeetkin, joihin kuivasin Hilun apuna pentuja, oli tässä vaiheessa jo loppu, samaten ne varavarapyyhkeet. Eikun vaan kaapista sitä mitä sattu ensimmäisenä käteen, tietysti se Marimekon pyyhe =)


Sisu


Sisu, Siru, Sulo, Kilu, Sohvi ja Piki


Ja tässäpä koko pentue, Sisu, Siru, Sulo, Kilu, Sohvi, Piki, Jumi ja Lumi. Nimet on laitettu syntymäjärjestyksessä mukaan kuvatekstiin, ei kuvassa olevien pentujen mukaan. Mut Lumi on ainakin tuo pentu jolla on niskassa eniten valkoista.

Yö meni kohtuullisesti. Pari kertaa Hilu kävi meidän sängyn vieressä inisemässä ja Ikkä meni kaveriks kasailemaan karanneita pentuja. Senpä jälkeen oli hyvä jatkaa unia, sekä koirien että meidän.

Lapset oli mukana katsomassa melkein kaikkien pentujen syntymää. Lumi tosin oli aamuyllärinä kaikille muksuille. Aamulla kyseltiin montakos pentua meillä illalla olikaan kun menitte nukkumaan? Ja eikun laskemaan pentuetta uudelleen. Nyt vaan pienet apulaiset ovat kohtuu kärsimättömiä oottamaan silmien aukeamista ja lupaa sylittelyyn.

Jytky oli hiukan ihmeissään, ku ei unikaveri enää tullutkaan viereen köllimään vaan murisi äkäisenä pentuaitauksen laidan takaa. Jytky nukkui sitten ensin meidän vieressä ja siirtyi vain sängyn viereen lattialle, kun ei se kaveri kerran tuu nukkumaan.
Vekku puolestaan joutui olemaan yön sisällä kevytmetallihäkissään. Kävihän se tuore isukki haistelemassa uusia tulokkaita vaan Hilu anto lähöt, murinan ja haukun säestämänä. Katottiin sit parhaimmaks moinen yöjärjestely. Kissat nyt ei välitä tulokkaista tuon taivaallista.

Mut jos minä nyt sit tännään sitä pyykkiä. Sitä tuli sit vielä pari koneellista lisää, noita pyyhkeitä ja peittoja kun meni ihan omiks ja naapureiden tarpeiks asti.