4. maaliskuuta 2010

Sata lasissa tahi totaali kooma

Ihan hiukan uni painaa silmää. Veetu pomppas yöllä tissiin 5 kertaa ja kerran asettu tutilla. Linnea pomppas kahesti, ensin pelotti ja sitten sormessa oli pipi. Aatu hyppäs 2 kertaa, ekalla asettu tutin kanssa omaan sänkyyn ja tokalla hippas viereen. Ja kaikki mukelothan luonnolisesti suoritti heräämiset eri aikaan.

Onneks Ikkä vei isommat kerhoon lähtiessään ajoon, joten ei heti aamusta tarvinnu singota pihalle. Kooma tosin rupes hiipimään niskaan het, joten lykkäsin Veetun parvekkeelle aamu-unille ja rupesin siivoomaan. Huidoin ku hullu sata lasissa yhteentoista. Sain paikat järjestettyä ja imuroitua.
Ja kun oli aika lähteä hakemaan isommat kerhosta Veetu päätti ponkasta ylös. Olihan ukkeli vetäny unta palloon partsilla jo pitkälti toista tuntia.
Ensin meni huudoks, ku Aatulle piti pukea vaatteet. Onneks asettu huutaminen ku lähettiin hakemaan vaunuja ja kun tuota ikääkin on melkein se puol vuotta lykkäsin ukkelin istumaan rattaisiin. Paksu toppahaalari ja valjaat piti kummasti asennon kohillaan. Sielläpä se silmät tapillaan tuijotteli maisemia, ku äippä puski läpi hankien kohti kerhoa. Aatukin sai sit ison pojan kyytiä, ku otettiin Stiga mukkaan. Huomattavasti helpompi oli kulkee ykkösvaunujen ja Stigan kanssa. Varsinkin kun noissa meidän ykkösissä on isoimmat renkaat. Ei jää ihan pienimpiin hankiin kiinni.
Kerholaiset oli leiponeet teeleipiä ja niitä oli saanut ottaa kotiinkin mukaan. Ensimmäinen kysymys olikin, äiti millon myö leivotaan kotona teeleipiä? Öööööö...... Se ohje on varmaan siellä laatikossa muutaman muun ohjeen kaverina. Pittää soittaa äitille ja pyytää ohje =)

Syönnin jälkeen isommilla oli tiedossa Veetun viihytystä ja äipällä luuttusulkeiset. Sitten ei kun vaan matot lattialle ja avot. Nyt voikin hyvällä omalla tunnolla vetää taas löysin rantein -siivousta seuraavat pari viikkoo, tahi jopa 3.

Nukutin tuossa Veetua päikkäreille isompien leikkiessä kotista Linnean huoneessa, niin sammuin istuilleen sohvalle. Pikku ukkeli veti vaan tyytyväisenä tissiä ja äitillä oli taju kankaalla. Nää päivät on oikeesti syvältä. Pakko vetää sata lasissa tai sit iskee totaali kooma. Nyt on pikku miehet päikkäreilllä ja isommilla pyörii Niko Lentäjän Poika, joten tää mamma oikasee ruotonsa tohon sohvalle. Sänkyyn ei kannata vaivaitua, ku joutuu kuitenkin kohta taas ponkasemaan. Iltaa ootellessa....

6 kommenttia:

Neilikka kirjoitti...

Toi on just niin ärsyttävää toi yöheräily, jos kaikki herättää eri aikaa :( Meillä on vaan yksi lapsi ja mun tuurilla aina kun vauva nukkuisi hyvin, niin koira(!) herättää sit yöllä. Koeta jaksaa vielä iltaan, aikasin sit yöunille ;)

Katja kirjoitti...

No ei oo homman puutetta :) Me pääsemme leikkimään kotista huomenna, myös Savon suuntaan :) Kyllä täällä jo odotellaan, sillä mies on tehnyt töissä ympäripyöreitä ja lapset, no, ne on lomalla ja sen huomaa.

Hansu kirjoitti...

Tsemppiä. Mä tiedän mitä väsymys on, meillä meni kaksosten vauva-vuosi melkoisella univajeella. Onni heräs kerran tuntiin, mikään ei auttanut muu kuin tissi. Saattoi myös valvoa keskellä yötä 2-3 tuntia putkeen. Emman normaaliheräilyt päälle, niin avot. Hyvä että hengissä selvittiin. Reilu vuotiaana vasta noin kolmas "unikoulutus" toi avun, mutta kolmivuotiaaksi Onni heräsi pari kertaa yössä.
Koitahan selvitä loppuilta, ja sitten aikaisin unille!

-Jassu- kirjoitti...

Voi luoja. *Kumarran niin syvään kuin kykenen ja nostan hattua*. Sä olet niiiin kone, kun kaiken tuon jaksat. Jos tuohon rumbaan väännät vielä ne teeleivät niin anon sulle vuoden äiti mitalia.

Minttu kirjoitti...

Katja: Tervetuloa vaan =)

Hansu: Myö ollaan vitsailtu tuosta meidän haavevauvasta, minä kun haluaisin vielä yhden tytön, ett sieltä tulee kaksospojat. Voi olla ettei se sit enää kovin paljoo naurattas, jos ultrassa näyttää kahta masuasukkia.

Jassu: En jaksanu enää edes miettiä koko teeleipiä. Mut tänään se onkin sit eri juttu, kun sai nukkua koko yön. Ja mitä tulee tuohon koneeseen, joo olo on välillä kun olis kone. On niin väsy, ett vetää hommat ihan koomassa ja sit ku istuu, niin sammuu virta =)

Kikka kirjoitti...

Tuotahan se usein on, suurperheen arki :) Vielä sellainen noroplörötautipläjäys tuohon lisäksi, niin kylläpä olis mukavata :))

Saman teen minä repalaisten yöunien jälkeen, päivä touhutaan täysillä eikä juurikaan istuta muuten kyllä uni voittaa.