Nyt se on avattu

Meiän grillikausi avattiin lauantaina ja ihan upouudella grillillä. Viime kesäksi sitä grilliä ei sitten tullut hankittua ja tänä keväänä se oli jo ihan pakko saada. On se vaan mukavaa grillailla.

Perjantaina käytiin cittarilla hakemassa ne välikausikengät muksuille, pojat sai Lassietecit ja Linnea Vikingin goret. Kokemusta ei ole kummastakaan merkistä, mutta ainakin lapset on tykänneet niistä jalassa. Linnealle ei nuo Lassiet käyny, ku lesti on niin kapea. Itselleni sain sitten, kiitokset sen kenkäpassin, Vikingin goret myöskin. On ne vaan niiiin ihanat jalassa, kun ei olis kenkiä ollenkaan. Ja nuo kaikki kengät on mallia lenkkari. Ensin mietin pidemmällä varrella olevia, mutta kun ei täällä tuota lunta oo enää juuri nimeksikään, niin päädyin kuitenkin lenkkarimalliin. Viime vuosien kokemuksella kun ei noille pidempi vartisille juurikaan ole käyttöä ollut. Ja kaikille jotka ei oo cittarin kävijöitä, en lukeudu niihin itsekkään, niin tuo kenkäpassi on sellainen lappunen johon saat leiman aina yhdestä 30 euroa maksavasta kenkäparista. Tähän luetaan kaikki, niin ale kuin normihinnan kengät kuhan hinta vain on tuon 30 euroa. Sitten kun olet ostanut 4 noita kenkiä saat 5. parin -50%. Meidän sakillahan tuo lappunen tuli heti täyteen leimoja =) Tuo kenkäpassi oli voimassa muistaakseni kesäkuun loppuun. Voi olla että pitänee normilenkkareita ja sandaaleitakin käydä kurkkimassa cittarilla, vaikka Prisman nimeen vannonkin.
Sunnutain piti olla äipän omaa aikaa -päivä. Ne päivät pitävät sisällään yleensä armotonta siivousta ilman Ikkää ja lapsia pyörimässä jaloissa. Silloin saa jotain aikaseks ja saa purettua pahimmat angstit mopin varteen. Siinä kuulkaa sielu lepää. Nyt se päivä vaan meni vähän persiilleen. Päivästä tulikin Ikkä siivoaa lasten kanssa -päivä. Tämä mamma pötkötteli kuumeessa peiton alla melkein koko päivän. Nyt olo on jo ok, mitä nyt pää on täynnä räkkää.
Loppuun vielä parit kuvat grillimestarista ja laadunvalvojista.











Atte oli viikonlopun toisessa mummolassa ja poika kotiutui mukanaan kassillinen kalaa. Haukifileitä olisi tarkoitus kärskäyttää iltasilla grillissä ja ahvenet lykkäsin muhimaan kalakukkona uuniin. Ikkän kommentti kalakukkoa vääntäessäni oli että vielä se piti hänen tämäkin päivä nähä että hänen huushollissaan tehdään kalakukkoa. Mikäs siinä ollaanhan myö Savon syvämmessä ;)

Namukasta viikon alkua vaan itse kullekkin!

Hilpeyttä herättää

Olen joskus tainnut mainita Ikkän veljen tempauksista. Tämän kertainen kyllä lyö reippaasti kaikki muut laudalta.
Joku tovi sitten Ikkän veljelle tuli autokauppojen yhteydessä sellainen tuninki civikki. Veljpoeka sitten samaan aikaan oli myymässä traktoriaan poikkeen ja tarjotteli civikkiä Ikkälle. Ikkä sanoi vaihtavansa sen auton meidän taulutelkkariin ja kaverilta parilla kympillä ostettuun kotiteatteripakettiin. Telkkareissahan nuo hinnat näkkyy putoovan kun lehmänhäntä, joten sen töllön sen hetkinen arvo oli noin 400 euroa. 100 euroa rahaa annettiin kaupanyhteydessä tulevista osista, puskuri ja yksi ovi. Nämä osat piti maalata ja asentaa paikalleen. Muuten rahaa siihen autoon meni noin 150 euroa. Ja nythän olemme päässeet kokonaissummaan 750 euroa. Kaikki jotka tuntevat Ikkän veljen ihmettelivät hölmöjä kauppoja, onhan toveri vaihtanut autoja kuin sukkia jo viimeiset 10 vuotta. Niin on muuten tehnyt Ikkäkin. Taitaa olla nyt menossa auto numero 40. Muiden arvostellessa kauppoja Ikkän veli alkoi keksiä kaiken näköisiä vikoja autoon, joita ei todellisuudessa ollut. Civikki oli meillä jokapäiväisessä ajossa, eikä siinä mitään vikaa ollut. Tais ottaa veljpoekaa jo päähän kun traktorikaupoista saadut rahatkin oli jo tuhlattu. Eilissä päivänä soitti sitten ostajaehdokas ja kävi tutkailemassa civikkiä. Pienen tuumaustauon ja lounaan jälkeen auto vaihtoi omistajaa hintaan 1850 euroa. Mitäpä luulette ottaako aivolohkoon veljpoejjalla, kun traktorikauppojen huumassa laittoi auton taipaleelle =)
Minua sen puoleen ei harmita yhtään vaan lähden shoppailemaan välikausikenkiä muksuille ja kiitokset cittarin kenkäpassin ostanen kengät myös itselleni =)


Oikein mukavaa ja aurinkoista päivää vaan kaikille täältä Savon syvämmestä!

Ei ihan pelkkää juhlaa

On meillä eletty ihan normiarkeakin. Aamulla koirat ajaa ylös ja ulos viimestään seiskalta. Siitä sitten on kiva kömpiä kahvinkeittoon ja aamupalan laittoon. Ikkä on ollu saikulla parisen viikkoa, joten elämä on ollut kohtuu helppoa. Tämä viikko onkin sitten arkea ilman Ikkää. Vuorot on näppärästi yöllä, mutta aamusta selviäminen on minun kontolla, Ikkä kun on kotona vasta aamupäivällä. Tosin eilinen meni helposti, kun Aatulla ja Atella on niin kauhea yskä ettei noita kehannu mihinkään lähtee kuskaamaan. Tänä aamuna olisi pitänyt lähteä viemään Attea eskaan ja itellä olis ollu jälkitarkastus neuvolassa. Aatu päätti "pelastaa" tilanteen ja alkoi oksentaa kun olisi pitänyt rueta laittamaan ulkovermeitä päälle. Nyt kuulostellaan tämä päivä onko kyse yrtsistä vaiko tuosta kauhiasta yskästä.
Shoppailurintamallakin on taas tehty löytöjä. Pari viime kertaa kaupoilla ovat olleet silkkaa säästöä, rahallisesti on tullut säästettyä melkein 200 euroa. Ikkä tosin sanoi Prismalla että ei meillä oikeasti olisi varaa nyt shoppailla, mutta sanoin että juuri silloin kun halvalla saa ja -70% on halvalla, pitää ostaa ne mitä tarvii. Sitä rahaa ei ole ostaa kaikkea kaikille normi hinnalla. Tähän postaukseen siis kuvia löydöistä ja THE LÖYDÖISTÄ.


Lindexiltä löytyi pienille pojille "marssihousut" -70%


Hillalle, myöskin Lindexiltä, ensi kesäksi mekko tahi tunika. Varmasti aika ihana vaaleanpunaisten leggareiden kanssa tai sukkisten. -70%


Prismalta Joonakselle fleeceasu, -70%


Prismalta Joonakselle peruspaita, -70%. Yhden samanvärisen koirat sai reitettyä. Aika vähän nuo karvakaksoset on saaneet tuhoa aikaseks, on tainnu mennä kokonaista 3 paitaa. Ja muita tuhoja ei vielä toistaseks olekkaan.
Ja sitten minun mielestäni ne THE LÖYDÖT. Minulla ei yleensä koskaan ole tuuria noiden alejen suhteen, yleensä kokoja ei löydy koskaan. Mutta nyt =)


Atelle ens talveks Prismalta Luhdan toppatakki. Värinä suklaanruskea ja kaikilla herkuilla. -70%


Linnealle Lindexiltä sadetakki, -70%


Hillalle ens talveks villapuku Prismalta -70%.

Nyt jos jatkais taasen normiarjen parissa ja lähtis tyhjentämään ja täyttämään koneita pyykistä ja tiskistä.

Hilla Marju Elina

Neitokainen sai kasteessa oman nimen männä lauantaina. Juhlien järjestelyt menivät vanhan kaavan mukaan ja olin silittämässä vielä pöytäliinaa vieraiden tullessa. Ulkoistin sentään tällä kertaa jo suurimman osan hommista. Äiti hommasi kynttilät, servetit, astiat ja teki pikkuleivät. Ystäväni teki syntisen hyvää suklaakakkua. Kiitokset vaan vielä tätäkin kautta sille suunnalle jos tänne satut kurkkimaan =) Serkkulikka teki kukka-asetelmat taasen pettämättömällä maulla.

Juhlat olivat kohtuu pienet, paikalla oli vain 3 kummia, minun vanhempani ja minun ukkini. Onhan siinäkin jo tosin sakkia kun omaa joukkoa laskee mukaan sen 9.


Kaikki muruset istuivat kiltisti sohvalla toimituksen ajan


Pikku neiti päätti huutaa koko toimituksen ja kuvauksen ajan, kuudeosa kummiinsa siis. Siskoni on Hillan sylikummi ja siskolikka karjui myös omien juhliensa läpi. Onneksi Hilla oli paremmalla tuulella maanantaina, kun toimittaja ja kuvaaja tulivat käymään. Hillahan kastettiin meidän perintömekossa, jossa jo äitini on kastettu yli 50 vuotta sitten. Savon Sanomat sai kampaajareissulla vihiä mekosta ja kun he olivat sellaista mekkoa etsineet juttuunsa niin meillä oli sitten haastattelu ja kuvaus tilaisuus. Juttu tulee kuulemma ulos toukokuun aikana.


Pienin ja isoin veljpoeka


Sisko ja sen veli, ainakin melkein


Hillan oma lakkakakku


Vaaleanpunaisia herkkuja


Kukkasia kahvipöydässä


Suolaista ja ah niin makeaa ;)


Kastepöytä




Virallisen osuuden jälkeen passaa köllötellä


Äippä ja sen rinsessat. Juhlien teemaväriä ei varmaan tarvitse arpoa =) Nyt pikku akka kiljuu evästä, joten palaillaan astialle sopivan rakosen löydyttyä.

Aika katoaa

Sinne hujahti taas vuosi niin äkäseen ettei ehtiny kissaa sanoa. Aatun 3-vuotis synttäreitä juhlittiin männä viikonloppuna. Teemana Toy Story. Aatu sai meiltä lahjaks Buzz Lightyear asun ja leluhaulikon. Nyt pieni metsästäjä pääsee ampumaan peuroja ja jäniksiä.



Onnellinen "Buzz"



Ensin herkkuja juhlissa...

...ja aamupalaksi sama setti =)

Ja mitäs meille muuta. No meillä on tälläinen pieni vauveli, joka heti silmän välttäessä pötkähtää sitteriin. Yleensä sitteri on sohvalla, mutta joskus se on lattiallekin jäänyt.


Eihän kukaan huomaa minua, olen ihan pienen pieni ja huomaamaton, lähes näkymätön.

Meillä oli lisäksi perjantaina tyttöjen prinsessapäivä. Käytiin tyttötriona Linnean ja Hillan kanssa kaupungilla pyörähtämässä. Linnea on jo kauemmin kysellyt millonka hän saisi korvikset. Laitoin sitten kaverilleni viestiä, hän työskentelee kultasepänliikkeessä. Ja niinhän siinä kävi että prinsessapäivä huipentui kaverin työpaikalle.


Nyt on vaaleanpunaista bling blingia =) Poksauttaminen meni pienillä itkuilla. Neiti ei sanallakaan vastustanut toisenkin korvan laittamista ensimmäisen jälkeen. Reipas prinsessa. Vartin päästä jo sanoi ettei koskenut ollenkaan. Hoitaminen on onnistunut myöskin loistavasti.

Ja nuorimmainen neiti tykkää tanssimisesta isin kanssa. Siinä menee valssit ja fuskut suu hymyssä.


Seuraavana oliskin vuorossa parin viikon päästä Hillan ristiäiset.

Koiruuvvet

Ne läks justiin Ikkän ja pienten poikien kanssa anoppilaan. Ja isommat mukelot on pihalla. Hillan kanssa naatiskellaan hetken hiljaisuudesta. Oikeesti tämän mamman pittäis olla tälläkin hetkellä mopin varressa ja laittamassa pienten poikien huonetta kuntoon. Mikä lie kun kaaos on pahin, pitää sitä vielä vähän lisätä järkkäilemällä vähintään puolet huushollin huoneista uuteen uskoon? Eilisen illan vietin tyttöjen huoneen kimpussa ja tänä aamuna sai tuta kaaosahdistuksen pienten poikien huone. Sit pittäis "vähän" pyörähtää meidänkin makkarissa. Ja vaatehuoneelle pittäis oikeesti tehä taas jotain. Olen tunkenut sinne vaan ovelta tavaraa viimeisen kuukauden, joten se alkaa olla jo aika hyödytön tila. Äipän omaa aikaa -rojekteissa ei ole tapahtunut kauheasti edistystä. Ideoita tosin jo on, joten silläkin rintamalla saattaa tapahtua. Mutta se siitä.

Tarkoitushan nyt oli kertoa noista koiruleista. Kun ei ilmeisesti vielä oltu tarpeeksi hulluja ja jotenkin tuota luppoaikaakin on niin paljon ;) Päätettiin ottaa Vekulle kaveri. Päätös oli sinänsä aivan loistava, koska Vekkuli kekkuli rauhoittui huimasti. Ja kun Hilukin on mitä rauhallisin narttu, mikäs tässä on kahen koiran kanssa ollessa.
Vekku on osoittautunut syliä rakastavaksi ahmatiksi. Kouluttaminen on nautinto, sillä tuo ahne pikku kikkare tekee ruuan eteen ihan mitä vain. Josko kokeilisi kiipeäisikö tuo puuhunkin herkkujen toivossa? Vekku osaa istua, mennä maate, antaa tassua, pyörähtää itsensä ympäri, tulla luo, hypätä vasten, odottaa ruokaa paikallaan. Tuo ruuan odottaminen vaatii enää sormen ylhäällä pitämisen ja luvankin anto onnistuu vain sormella osoittamalla. Sanallisia käskyjä ei siinä kohtaa tarvita enää ollenkaan. Huippu hurtta siis. Vielä pitäisi harjoitella hihnassa kulkemista ja muiden ohittamista. Ja parit pikku temput opetellaan kanssa lisää =D Hilu nyt osaa vasta istua käskystä, eikä oikein sekään meinaa onnistua. Hilukin on yhtä ahne ruualle, eiköhän senkin kouluttaminen liene yhtä helppoa. Ikkä katsoi eilen netistä metästysvideoita, joissa koirat lähtee ajamaan perslähöllä jänistä. Toisin sanoen mahottoman ulinan säestyksellä. Vekku innostui ihan mahottomasti ja haulikon laukaukset saivat reppanan juoksemaan ulko-oven ja Ikkän väliä ulisten ja intoa täynnä. Ilmeisesti Vekku ei voinut käsittää miksei nyt äkkiä lähetä pihalle ja mehtään. Merkit ainakin siis olisivat hyvät. Toivoa sopii että syksylläkin intoa riittää ja jänöksiä alkaa kaatumaan. Pistetään vielä koiruuksista teidän iloksi parit otokset.


Vekku pienen pienenä. Tuota mustaa ei ole enää naamassa noin paljon.


Ahne? Minäkö?


Aatu on ominut Vekun täysin. Se on Aatun paras kaveri


Vekku ja Hilu ensimmäistä kertaa yhdessä




Kokoero on huima, vaikka ikäeroa on vain kuukausi. Vekku onkin isokokoinen ja Hilu puolestaan todella pikkuinen. Saahan tiiä minkä kokoinen jässikkä Vekusta vielä kasvaa.


Ensin leikitään sovussa


Ja Vekun innostuttua liikaa, antaa Hilu naiselliset äkkilähöt. Vekku tulee pöydän alta takaisin hiukan luimistellen. Hilu on pieni, mutta pippurinen, ainakin kun tarve vaatii tujausta =)


Sen jälkeen voikin köllötellä taas sovussa


Hilu on puolestaan Linnean lemppari. Vekku on Linnean makuun vähän liian villi




Veetu puolestaan keskittyy ollennaiseen =)

Lapset on suhtautuneet koiriin jokainen tavallaan. Alkuun kaikki arkailivat Vekkua sen villin luonteen takia. Aatu joka alkuun pelkäsi Vekkua eniten on nyt Vekun kanssa parasta kaveria. Atte puolestaan on luonteelleen uskollinen ja on tyynen rauhallinen molempien koirien kanssa. Linnea ei Vekun villin luonteen takia niin kauheasti välitä Vekusta, mutta Hilun neiti omi heti. Veetu on alusta asti osannut ottaa oman tilansa koirilta, eikä kumpikaan koirista ole nokitellut Veetulle. Jos Veetu päättää mennä ruoka- tai vesikupille, koirat väistää. Veetu menee myös tyynesti pötköttelemään koirien petille, olkoonpa koirat siinä tahi ei. Molemmat hyväksyy Veetun lähentelyt ja antaa ukkelin köllötellä vieressä. Välillä sitten leikitään yhdessä. Hillaa kumpikaan koirista ei oikeastaan vielä noteeraa mitenkään, käyvät nuuskimassa ja jatkavat omia juttujaan.
Tässä kirjoitellessani tissittelin Hilla Pimpulaisen uneen, joten mopin varsi kutsuu vaativasti. Jos kuitenkin ensin söis vähän. Raskausväsymyskin alkaa pikku hiljaa väistyä ja Hillan kohtuu hyvän rytmin takia alkaa olla jo ihmismäinen olo. Energiaa tuntuu tulevan päivä päivältä enemmän, joten eiköhän päivitystahtikin ala taas virkistymään kevättä kohen.
Mukavata viikonlopun jatkoa vaan kaikille!

Huono omatunto

Meinaa vähän olla joo, huono omatunto nimittäin. En vaan ole saanut aikaiseksi pyöriä täällä. en ole käynyt varmaan kolmeen viikkoon edes lukemassa blogeja, saati että olisin omaani päivittänyt.

Meille kuuluu hyvää. Hilla kasvaa kovasti. Kiltti tyttö nukkuu ja syö, ei paljon turhia kitise.


Ikää 4 päivää


Ikää 9 päivää


Ikää 12 päivää


Ikää reilu 2 viikkoa


Ikää hiukan vajaa 1kk


Ikää päivän päälle 1kk


Ja näin kiltti on äipän Hilla Pimpula äipän päivittäessä vihdoinkin blogia.

Onhan meillä muitakin kuulumisia. Ettei aika kävisi missään nimessä pitkäksi, aateltiin ottaa Vekulle kaveri.


Tämä neitokainen on Pirttiniemen Hilu.

Jos saisin viikonloppuna aikaiseksi, olisi teitä lukijoita kohtaan oikein tehdä postaus pelkistä koiruuksista. Nyt tämä mamma suuntaa vaipanvaihtoon ja ruokapöytään. Palaillaan astialle